Sisäilmaongelma ja kuntotukimus ”tavisten” sanastoa

Sisäilma: 

Seinien katon ja lattian rajaamalla alueella oleva ilma. Sisäilmasto taas on sisäilman ja lämpöolosuhteiden muodostama kokonaisuus. Sisäympäristöön kuuluvat sen sijaan sisäilman lisäksi mm. valaistus, ääni ja ergonomia, käytettävyys, esteettömyys, turvallisuus ja viihtyvyys. Sisäilmasto-ongelma on tilojen käyttäjille haittaa aiheuttava sisäilmastoon liittyvä tekijä. Sisäilmatutkimuksen tilaat tästä. 

 

Riskirakenne:

Kosteustekninen riskirakenne on rakenneosa, joka vaurioituu helposti joko veden vuotamisen, kapillaarisen veden kulkeutumisen, vesihöyrynliikkeen tai muun kosteuden vaikutuksesta.

 

Kosteusvaurio:

Liiallisesta tai pitkäaikaisesta kosteudesta aiheutuva materiaalin tai rakenteen kosteussietokyvyn ylittyminen siten, että rakenne tulee korjata tai uusia.

 

Mikrobivaurio:

Bakteereiden, home- ja hiivasienten tai lahottajien esiintyminen rakennuksen pinnoilla tai rakenteissa. Vaurio on silmin nähtävää tai se on varmistettu mikrobiologisen analyysin avulla.

 

Mikrobit:

Mikrobeihin kuuluvat mm. virukset, bakteerit, sienet, levät ja alkueläimet.

 

Homeet:

Rihmasieniä, jotka lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla. Homeet kasvavat tavallisimmin materiaalin pinnalla, eikä niiden kasvu siten vaikuta rakennusmateriaalin lujuusominaisuuksiin.

Sädesieni: Sädesienet ovat aktinobakteereita (mm. Streptomyces), joilla on kyky muodostaa rihmastoa ja itiöitä. Aiheuttaa vakavan sisäilmaongelma.

 

Kosteusvaurioindikaattori:

Mikrobi, jota ei yleensä tavata vaurioitumattomassa rakenteessa tai rakennuksessa.

 

Toksiinit:

Mikrobien tuottamia terveydelle haitallisia yhdisteitä.

 

Altistuminen:

Ei tarkoita sairastumista, mutta voi johtaa siihen.

 

Terveyshaitta:

Terveydensuojelulain mukaan esim. asuinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta (mm. melu, tärinä, haju, valo, mikrobit, pöly, liiallinen kylmyys tai kuumuus) aiheutunut sairaus tai sairauden oire.

 

Painesuhteet, paine-ero:

Rakennuksen sisä- ja ulkoilman tai rakennuksen eri osien välinen ilmanpaine-ero.

 

Alipaineisuus:

Mahdollistaa ilman virtaamisen ja epäpuhtauksien siirtymisen rakenteiden läpi sisäilmaan esim. rakojen kautta. Mitä suurempi alipaine, ja epätiiviimpi rakenne, sitä enemmän epäpuhtauksia siirtyy sisäilmaan (ilmanliike ulkoa tai rakenteiden kautta sisäänpäin).

 

Ylipaineisuus:

Kun tilojen käytöstä tai ihmisistä aiheutuva kosteuslisä pääsee siirtymään rakenteisiin ja vaurioittamaan niitä. Kosteus pystyy tiivistymään kylmään rakenneosaan (ilman liike sisältä ulospäin).

 

Kuntoarvio:

Suoritetaan aistinvaraisesti ja kokemusperäisesti, rakennetta tai materiaaleja rikkomatta. Tekijänä työryhmä, johon kuuluu rakennus- ja talotekniset asiantuntijat (pätevöitynyt kuntoarvioija).

 

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä:

Suoritetaan asuntokaupan yhteydessä aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkoituksena tuottaa puolueetonta tietoa rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä. Tekee yleensä rakennustekninen asiantuntija ja tarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Asuntokauppias Anna suosittelee Raksystemsin kuntotarkastusta.

 

Kuntotutkimus: 

Yksittäisen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen tarkempi tutkiminen. Voi olla myös rakennuksen kokonaisvaltainen tutkiminen. Tavoitteena mm. saada selville mahdollisen ongelman tai vaurion laajuus ja aiheuttaja sekä antaa tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Tutkimus tehdään pääsääntöisesti rakenteita avaamalla ja sen tekee erikoisasiantuntija.

 

Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus: 

Tutkitaan tarkasti kosteusvaurioituneet tai sellaisiksi epäillyt rakenteet, sisäilman laatuun vaikuttavat rakenneosat, materiaalit ja talotekniset tekijät sekä muut mahdolliset sisäilmaan vaikuttavat tekijät. Tutkija analysoi tutkimuksen tulokset ja niiden merkittävyyden ja laatii raportin, jossa myös esitetään toimenpide-ehdotukset.

 

Kartoitus:

Yksittäisen ongelman tai vaurion syyn ja laajuuden selvittäminen mittauksin ja tarvittaessa laboratoriotutkimuksin. Tekee asiantuntija (esim. kosteuskartoitus).

 

Kuntoluokka:

Esitetään yleensä asteikolla 1–5, kuvastaa korjaustarpeen kiireellisyyttä (1 vastaa kuntoa heikko).

ASIANTUNTIJAT

Sisäilmaongelma vai ei

Ulkopuolinen asiantuntija: Terveydensuojelulain mukaisesti terveydensuojeluvalvonnassa (koskee myös kouluja ja päiväkoteja ymv.) voidaan käyttää apuna ulkopuolista asiantuntijaa, jolla tulee olla tarvittava pätevyys (tehtävään soveltuva tutkinto ja alaan liittyvää työkokemusta) terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä ja näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Henkilösertifioitu rakennusterveysasiantuntija (45 op) voi toimia viranomaisvalvonnassa ulkopuolisena asiantuntijana terveydensuojeluviranomaisen apuna yksinään. Perustutkinto voi olla rakentamisen (talonrakennus tai LVI), luonnontieteiden, ympäristötieteiden tai ympäristöterveyden alalta. Sisäilmaongelmien ratkaisu vaatii kaikilta poikkitieteellistä erityisosaamista. Lopullisen korjaustarpeen ja -tavan määrittely kuuluu kuitenkin rakennusteknisen henkilön osaamisalueeseen. Pätevyyden myöntää VTT Expert Services.

Henkilösertifioitu sisäilma-asiantuntija (25 op) voi toimia viranomaisvalvonnassa ulkopuolisena asiantuntijana terveydensuojeluviranomaisen apuna yhdessä kosteusvaurion kuntotutkijan kanssa. Perustutkinto voi olla luonnontieteiden, ympäristötieteiden tai ympäristöterveyden alalta. Pätevyyden myöntää VTT Expert Services Oy. Arvostettu VTT-henkilösertifikaatti on vaihtanut nimeä: se on nyt Rakentamisen sertifikaatti. Sen myöntää Eurofins Expert Services eli entinen VTT Expert Services, joka on nyt osa kansainvälistä Eurofins Groupia.

Kosteusvaurion kuntotutkijan (27 op) pätevyysvaatimukset perustuvat STM:n asetukseen, koskien koulutusta ja työkokemusta. Voi toimia viranomaisvalvonnassa ulkopuolisena asiantuntijana terveydensuojeluviranomaisen apuna yhdessä sisäilma-asiantuntijan kanssa. Tutkijalla tulee olla rakennusalan perustutkinto. Pätevyyden myöntää FISE Oy viideksi vuodeksi kerrallaan.

Henkilösertifiointi on koulutuksen ja näyttökokeen perusteella varmennettu osoitus siitä, että henkilö täyttää sertifioinnille asetetut vaatimukset. Pätevyys myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, mutta sertifioidun henkilön on vuosittain annettava selonteko toiminnastaan sekä raportoitava ammattitaidon ylläpidosta.

Pätevöitynyt henkilö on koulutuksen saanut ja tutkintokokeen hyväksytysti läpäissyt henkilö ja jatkuvasti ylläpitää osaamista.

HTT-tavarantarkastajalla, joka on Kauppakamarin hyväksymä ja kuuluu tarkastusryhmään 3.6 (= sisäilmaselvitykset ja rakenteiden kuntotutkimukset), on oikeus tehdä tarkastusryhmään kuuluvia tarkastuksia.

Lähteet: Rakennustieto Oy, KH- /RT-kortiston ohjeet: Asuinkiinteistön kuntoarvio ja Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä (sekä Suoritus- että Tilaajaohjeet), 2013; Työterveyslaitos, Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen, 2016; Asumisterveysasetus, 2015 ja Asumisterveysasetuksen soveltumisohje, 2016; Ympäristöopas 2016, Ympäristöministeriö; www.kosteus- ja hometalkoot.fi, 

Valvira